Toissa viikon vietimme taas Saarijärvellä. Koko viikon oli mainio talvisää ja valkoisena hohtavat hanget. Iltaisin oli niin hiljaista, että koirat kuulivat hiirien ja myyrien kutsun hangen alta. Niinpä Kesse ja Noppe pomppivat tämän tästä syvälle lumeen, tulivat takaisin ja taas kohta jossain kutsui hiiri, joka suorastaan vaati pompahduksen ja/tai kaivun.

Torstai- iltana olimme Poke agilityssä Sara-ahon peltihallissa Helin hyvässä ohjauksessa. Kesse suoritti hyvin ja vauhdikkaasti pitkän radan. Puomilla Kessen vauhti oli minun vauhtiani niin paljon kovempaa, että Heli asetti puomin loppuun nakkipalalautasen ja sehän toimi. Noppe teki lähes saman radan kuin Kesse ja harjoitteli vielä lisäksi keppejä ja rengasta. Varsin lupaava oli Nopenkin esitys. Viimeksi olemme käyneet agilityssä lokakuussa ja silloin Noppe teki vain muutamia esteitä kerrallaan. Nyt tuntuu siltä, että agilityyn satsaamme jatkossa!

Tultuamme kotiin Kessellä alkoi heti valeraskaus. Se itki seuraavana yönä vinkupossu suussa yöpöytäni alle. Kesse hoivaili myös palloa ja nukkui oudoissa paikoissa. Lisäksi huomion tarve kasvoi. Valeraskaus oli  small- ja mediumvahvuuden väliltä. Välillä itketti ja välillä maistui myös leikki. Olen kirjoittanut Nopen koiraantumisesta. Täytyy keksiä uusi termi, Noppe on täysi koira! Lähempänä metsästävää sutta kuin Kesse. Noppe kyllästyi Kessen vaisuuteen ja repi vinkupossun kahtia! Kesse katseli vierestä eikä reagoinut mitenkään. Hoivan kohteeksi vain valikoitui oranssi pallo.

Olen aloittanut järjestelmällisen koirien kynsien lyhentämisen. Kessen kynnet varsinkin kasvavat varsin nopeasti "kotkankynsiksi". Nyt olen leikannut kynnet viikon välein ja saanut verisuonen pakenemaan.