agilitytreeneistä. Eilen ohjaajamme Mia oli laatinut mainion radan; hyppy, pussi, putki, pituus, hyppy, hyppy, putki, kepit, pöytä, putki, A, rengas, putki, hyppy, hyppy. Molemmat koirat tekivät nopeat irtoavat suoritukset. Kepeissä on molemmilla ( siis meillä kaikilla) hiottavaa kuin myös kontakteilla. Kesse varsinkin on niin nopea, että tahtoo vain liukua ohi kontakteista. Pituuden jälkeen Kessen meni vain yhdellä suorituskerralla puomille, joka oli kuin tarjolla ennen hyppyjä. Noppe taas halusi alussa mieluummin A;lle kuin pussiin. Kesse sen sijaan uskoi minun ohjaukseeni A;n suhteen eli este tulee silloin, kun minä sanon ei silloin kuin Kesse niin päättää.

Hiottavaa siis on, mutta hyvä mieli käy molempien koirien radoista! Kun ilmat paranevat voimme käydä seuran ulkokentällä hiomassa keppejä ja kontakteja. Aion myös rakentaa torpan takapihalle keppiradan. Joten saatamme olla valmiita epiksiin ensi kesän lopulla niin kuin olin suunnitellut.

Nyt odottelemme kovasti Kessen juoksuja, joiden toivon alkavan ennen vuoden vaihtumista. Merkkejä on mielestäni olemassa, mutta katsotaan...

Ihanaa, kun on kahden viikon loma! Koirat ovat mitä parhainta seuraa; nukkuvat ihan liki, tekevät pitkiä lenkkejä, leikkivät yhdessä minun kanssani ja painivat keskenään ihan hurjina, pussaavat (Noppe aina ja koko ajan/Kesse valikoivammin), ovat kuin lottovoiton saaneet, kun ihmiset tulevat kotiin, saunovat, telkkaria katsoessa toinen nukkuu kyljessä, toinen joko rinnan tai pään päällä. Ovat siis aivan mahtavia koiria ja seuralaisia!