Kesse ja Noppe heräävät aamulla kuudelta. Tunti painetaan täysillä. Siinä saa lelut kyytiä. Koirat antavat hurjaa kyytiä myös toisilleen. Nopen naskalin terävät hampaat saavat Kesse- mammankin innostumaan pureskelusta ja painista. Hauskaa seurattavaa. Mukavinta siinä on kuitenkin se, että ihmisten iho ei joudu naskalien kohteeksi niin paljon kuin silloin, kun Kesse oli pieni eikä ollut toista koiraa jota pureskella. Noppe on myös ehkä hiukan rauhallisempi kuin äitinsä; malttaa välillä istua ja katsella, aamuriehumisen jälkeen seuraa parin tunnin unet. Muutenkin Noppe onneksi ainakin toistaiseksi nukkuu enemmän kuin äitinsä pienenä. Pikku-Kesse oli sitä mieltä, että koko ajan mennään täysillä eikä päiväunia nukuttu  kuin viisitoista minuuttia kerrallaan. Välillä olin jo huolissani, koska pentujen pitäsi nukkua reilusti enemmän, mutta hyvä ja energinen koira Kessestä on tullut.